Baabar& Molor - 2008/02/21 10:10

[serdaram]

Ene 2 hunii bichsen oguulleluudiig anhaaran unshlaa.Baabariin heleh gesen sanaag sain oilgoogui yum bolovuudaa gej bi bodoj baina. Ehleed Baabariin oguulliin ehen hesegt bidnii uyiig bas namaig dairaad baigaa yum shig aimar sonin setgegdel torj baisan (Bi yag 90-eed on garaad dund surguuli togsood tegeed gadaad huvaari gedeg yum baihgui bolson yag ter ued ni togsoj bailaal daa. Dotoodiinhoo surguulid hussen huseegui surah baiv. Ter ued bolovsroliin sistem ulam dordoj baisan ue) Tegeed yavj baisnaa ene Batzandan, Magnai nariig heleed ehellee gej bodoj baisan. Gevch bas bish yum. Bi ardchilsan uzel, erh choloog demjigchiinhee huvaari AH-iig ih demjdeg baiv, tuuniihee hajuugaar MAXH-iig uneheer uzen yaddag baisan. Gevch yavaandaa ali neg huchniig tahin shuteh, esvel het esreg baari suurinaas harah utgagui yum gedgiig uhaarsan. Uchir ni alich nam, huchin dotor sain ulsuud bas baidag yum bna, bas muu ulsuud (lumpen geed baih shig baigaam )baidag gedgiig medsnees hoish. 3-4 jiliin omnoos minii bie MAXH-iin dergedeh MASZH-ii udirdah zovloliin nohduudtei oir dotno taniltsaj baisan yum. Hurelsukh gishuunii tolgoilson nogoo ardchilsan socialist zaluuchuud shuu dee. Ihenhitei ni naiz nohod bolov. Ted nar yarij baina aa. Chi manai holboond elschih . Solongost neg salbar zovlol baiguulaad teriig avaad yav. Yavaandaa mongold ireheeree hotiin salbar zovlol, tegeed manai udirdah zovlold oroh zam neelttei, bagaas ni aajuuhan yavah heregtei. Er ni bid nar bol MAXH--in daraagiin ue udahgui ih hural bidneer l duurne uhaanii yum yaridag daa. Haraad baihna edgeer nohduud ihenhi ni minii ueyiinhen bna 1990-1995 onii ued dund surguuli togsgoson nohduud. Medeej mongoldool bolovsrol ezemshsen baij taarna. CV-g ni haraad baisan chini tom tom ih surguuliudiin ner duraij baih. UK, USa, Holland geed l tegsen hairn 1-3 sariin usreed l 1 jiliin yunii ch yumbe dee surgaltand hamragdsan boltoi yum teriigee gadaadad ih deed surguuli duurgesen geed CV-dchihsen baih. Hoorondoo yariad baigaa yumiig ni sonsohloor boon mongo togrog, ariljaa hudaldaa, gazar shoroo baishin barilgiin naimaaa yarisan ulsuud. Bas boloogui namaig tegj baina- Chi ho neg kompani baiguulaad neleen bosood ir tegehgui bol bidnii egneend orj ireh ih hundreltei shuu geh. Bolovsrol medlegiin hemjeegeer bol za er ni gavihguil humuus. Yostoi l end tend eldev hor nairuulsaar baigaad heden togrognii zah zuh amssan tegeed teren deeree doroolood uls tord shurgalaad amjsan iim l nohduud baisan.Baabar yu heleh gesen geheer erdoosoo ene nohduudiig l helsen baina shuu dee. Iim nohduud ali ch nam huchind bii gehdee MAXH-d arari iluu bii baih gej l helsen boltoi bna lee. Alind ni ih baigaag burhan l medeh baih.Magadgui Baabar shinjleh uhaanii zarim neg ug hellegiig buruu zoruu hereglesen baij bolno. Tegehdee ene ni heleh gesen sanaaniih ni utgiig oorchloogui bolovuu, bas ter hereglesen ner tomiyond ni ach holbogdol ogson humuus todiil ih bish bolovuu. gej sanagdana

[serdaram]

[b:242a3e06f8]Bilgeegiin zuv bii. Molor ah bolon ijil humuus oorteigee bolon ooriin oirh ergen toirny humuuseer shine zaluusyg durselj setgedeg bh dutagdal bhyg uguisgehgui. Gevch erh medeld shunasan hooson guzeenuud bas bii gedgiig martaj bolohgui bh.- Shinjleh uhaany ner tomyolol, uhagdahuuny yaria ni tsaas ereechdeg duryn negend handaj bichsen zuil bish, harin todorhoi hemjeegeer erdmiin hun gej unelj bichsen gej bodmui. Ug ni Baabar yag ter tuvshind ergeed yariltslagyg ornuulvel sain l yum. (Molor ah asuudlyg uls toriin margaantai ontsgoos bus eronhii togtson zui zanshlyn ontsgoos handaj bichsen ni taalagdsan). Alivaa niitlelch nerd garah tusmaa niigmiin hariutslagaa iluu uhamsarlaj unshigchiddaa zuv oilgolt, undesleltei medeelel ogohiig charmaih ni nerd garsan Baabaryn huvid iluu noogdoh achaa bolov uu[/b:242a3e06f8]

[serdaram]

sain baitsgaana uu? Irgenii niitlelch baih yostoi 2 tom niitlelch maani yaagaad hoorondoo sorgoldood unav daa. Baabaryin niitleleer tseneglegddeg hyree ni unshigchdaasaa baga baidag. Yaagaad gevel Baabaryin niitleliig hymyys unshaad boldog. Molor ahyin niitlelyydiin ihenhiig ni unshsaan. Tun dajgyi bichdeg. Haramsaltai ni unshigchid ni tsoohon baidag. Gehdee ene 2 neg l zyiliig hyseed bichij baigaa ni nadad taalagddag. Yaahav hoorondoo margaldaj l baig. Gehdee niitleliinhee bodlogoor, zorilgooroo bish yzel bodlooroo margaldaj bichij baigaasai gej hysej baina. Yer ni manaid niitlel, Essay mash ih dutagdaj baina sh dee.Bid yer ni bichne gedeg hariutslagyig oilgodoggyi bololtoi.Bilgee maani yamar ilen dalangyi bichee ve?? Yneheer ynen shyy! Bi MAXH-yin baga hurald 1996 onoos baij bailaa. Nam-d baidag nyh l bulihai zavaan yumnuudyig sonsoj, harj bailaa. Gehdee zovhon manai nam bish busdad ni baigaa. Yaagaad gevel bid nam l baiguulsan bolohoor nogoo zavsaryin ye-iin, nyydelchin tygjigdmel setgehyin, Soci- MGL-yin yalgadas setgehyiteigee baigaa MGL hymyys shyy dee. Tiimees ali ch nam hamaagyi shine setgelgeetei baij, omhiirson dotortoo salhi oruulj baimaar baigaa yum. Uls tord orj baigaa manai nohdyyd yyniig anhaaraasai, Herev ene baidald avtagdaad orchih yum bol haramsaltai l baina.MGL-d baigaa bidend buhimdal ih bainaa. MGL-d boldog yum boldogooroo bolohgyi baigaagiin uchir ni Enkhbayar, Enkhbold shig DURAK-uud oorsdiinhoo yavsan zamaar oorsdiinhoo zalgamj halaag beltgej baina. Ted medeej oorsdoos ni teneg, hargis Durak-uud garna. Aalz ni bolson 2 E-nyyd yr toldoo daraa ni barigdaj yheh baih. Ene hedhen hymyysiin balagaar syyliin 10 jiliin PARADOX yzegdel gazar avch baina sh dee. Zarim neg ASZH-nyi hymyystei gar barihad hyrtel garaa ugaamaar sanagddagyin neg uchryig ni Biligee and bichjee. Ogloo unshsan ni haramsaltai. Byr uur hyrchihlee.

[serdaram]

Baabaryn bichsen Zavsryn uyeiihen niitleliin moeroor ene 2 dovtoriin hoorond surhii urgejilsen margaan/dairalstaan bolsoniig medeegui yavjee. odoo Baabar ene margaan/dairaltsaanyg ingej taslahaar shiidej.[b:8282a0346c]Маргааныг цааш үргэлжлүүлэх ямар ч сонирхол алга. Энэ бол маргаан биш дайралцаан шүү дээ. Хүний захиасаар мэдэхгүй юм руугаа дайран үсчих л залуу хүний цаашдын амьдралд хамгийн том толбо болон үлддэг юм даа[/b:8282a0346c]neg gaj setgelgee Mongold niitleg boljee. Baabar hurtel avtchihsan baihiin. Ooeriih ni sanaatai niileegui bol hunii zahialgaar bichigch bolchidog gej busdyg oeoriin togloigui met basaj bolohgui bailgui dee.Yer ni manai niigemd sanaand ni taarahgui shuumj helsen l bol Ene hunii ard hen baina, yamar hunii zahialgaar ingev geed l geg egduutseheesee oemno yag yu helchihev endees yug ni avaad yug ni es anzaaraad oengorhov gesen bodol setgelgee alga bolchihson yum uu haashaa yum be.Ingej heleh dugneh boltloo setgelgee ni huvirsan ni oeoriih ni ard bas neg hun, buleg baidag bolood l tegej setgeed surchihsan baidag yum bailgui geed dugnechihvel shinjleh uhaanch bish dugnelt bolchdiin bol uu?Margaan urgeljleh boltugai.Hundetgev Tserenbat

[serdaram]

[b:8298b1f218][Ug ni Zavsardsan uyeiinhen bol Baabariin bichsen hamgiin sain niitleluudiin neg gej huvidaa bodoj baina. Message ni humuust heregtei zuil bailaa. Molor-Erdene andiin niitlel ch sonirholtoi bailaa. Yer ni Baabart ene zergeer helj uguh, metgeltseh hun heregtei yum. Hen hen ni metgeltseen hiih hemjeenii hunee haigaad yavaaa uls shig. Jishee ni Baabariin niitleld ene zergiin hariu bichsend Baabar dotroo bayarlaj bui biz ee. Bas end garch irj bui neg uzegdel bol gadaadad olon jil ajillaj, suraltsaj, Mongoloo alsaas ajiglaj irsen zaluu uyeiin tuluulul v.s Mongold baigaa ulstur, niigmiin zutgeltnuudiin dund garch ireh zarim zurchilduunii dur zurag haragdaj baih shig.Dr.Molor-Erdene-ii ugsun "Mongoloor setgedeg Mongol filosofich" nertei yariltslaga ni Tsag tur setguuld garsan baina, sonirhson humuus ni unshina bui zaa:[/b:8298b1f218]http://www.olloo.mn/modules.php?name=News&file=article&sid=76841

[serdaram]

Molor-Erdene ug ni olon jil nom uzsen, yumny naana tsaanyg oilgodog, hulleetstei hun baimaar. Getel 20 nastai batsaan shig yum bicheed baih yum. Molhi minii harahad Baabaryn niitleluud heterhii degsduulegtei baina gej buhimdsan bololtoi yum. Deer ni zaluu ueiinhniig gutgej doromjilloo gej mash ih egduutsjee. Elsen deer togloj baigaa huuhduud nogoogiinhoo deer ni garah gej baigaa yum shig sharalhan: 'Tegvel chi ooroo bolovsrolgui, buduuleg' geed avch.Ug ni yamar ch teneg hun unshihad Baabar ter ueiin zaluuchuudyg heleegui, hedhen Sharikov-uudyg helsen ni oilgomjtoi. Ugaasaa Baabaryn niitlel dotor todorhoi hunii esvel buleg (thoohon) humuusiin esreg chiglesen bolovch buhel buten ue, angi, davhargaar ni doromjilson met garchigtai niitlel olon bii. Moloroo maani huniig surguulid elseh gej shalgalt ogohdoo Reading Comprehension gedeg heseg deer jaahan taaruu onoo avsan baij magadgui yum aa daa (togloom shuu, uuchlaarai).Tuunees gadna uls toriin niitlel bol shinjleh uhaany iltgel bish. Todorhoi hyazgaaryn dotor hetruuleg hereglehiig zovshoordog. Ter bolgonyg oolood baih utgagui. Jisheebel, mutatsi bol huvisgal gej helehdee Baabar shuud analogi hereglesen bish zugeer l huvisgald shine tsus, shine sanaa heregtei baidag gesen utgaar helsen ni oilgomjtoi. Sain muug ni medehgui, gehdee Baabar yamar ch gesen biology heden jil uzsen, tegeed ch analogiig arai tiim buruu heregleheer teneg hun bish shuu dee.'Ulaantan' niitleld Baabar bichihdee ' tednii ovog, etseg nar ni goltsuu helmegdej baisan humuus baidag, tuundee dotroo bituuhendee ih horsoj yavdag' gesen mayagiin oguulber baidag. Ter ni gants hoyor huniig l dairuulj helsen hereg shuu dee. Uuniig oolj shuumjilbel bur utgagui yum bolno. Yu geed baigaa yum be? Helmegdsen humuusiin ur huuhduud ihevchlen oliggui amitad boldog geed baigaa yum uu? Tegeed ch ter Ulaantan gedeg todorhoiloltod taarah humuus goltsuu helmegdegsdiin ur ach baigaa yum uu?Hen ch bish