100.000 hyniig gadaadad - 2007/10/19 09:27

[serdaram]

Uchigdor 25 suvag TV-geer Batbayar andyn yariltslagyg uzlee...Bolovsrolyn talaar IH-yn bodlogyg tomiyolohdoo 100 myangan zaluusyg gadaad ruu yavuulah gesen bair suuriig ilerhiilev. Minii huvid uun deer ers uur bodoltoi bna. Bolovsrolyn talaar barimtlah bodlogoo anhnaas ni tun zuv, jinhene mgl ulsad heregtei talaas ni todorhoiloosoi gej husch bna.Gadaadad 100 myangan zaluusyg huch hurungu zarj gargah shaardlaga ogt bhgui, mgl ulsad tus bolohgui. Ene ni medeelel hugjuugui, bieer yavahaas uur argagui baisan 19-r zuund dundad zuunyhaa baidlaas salah gesen Yapon metiin ulsyn tuhain uedee amjilttai hereglesen arga. Odoo ene arga mgl-d ogt zohihgui. Ene arga yaagaad onovchgui gej uzej bgaa undesleluudiig tovch gargaya:1. Tusviin mungonoos odoo ch mash ih mungu (dung sain medehgui bna) zaluusyg gadaadad bolovsrulah nereer zarj bgaa. Tailan deeree tun saihan haragdana. Daan ch ene bol erh medeltei, bayan humuus huuhdee ah duu hamaatan sadangaa yavuuldag negen suvag bolchihson, avilga heel hahuuliin yalzral bolson suvag bolj batajsan. Ulsyn zardlaar gadaad yavsan humuusiin jagsaaltyg gargaad uzvel tun sonin zuil garna, bayan gegdeh, darga gegdeh bugd l huuhdee hamaatnaa, duugee, esvel talyg ni avilgad avaad hen negniig yavuulsan bgaa. Yavsan humuus dotor shudargaar uuroo chadvaraaraa yavsan hun barag oldohgui gedegt itgeltei bna. Ta buhen ergen toirnoo dahin neg haraad uzeerei, bid yavj chadsan uu? er ni hen hen yavj bna, hediig tusvoos avch bna....yag bodit baildyg medvel dotor muuhai orgimoor..Ene bol turiin baiguullagad ajillahaar, UIH-d songogdohoor ulairan zutgej bgaa adgiin naad zahyn ochuuhen jijig shaltgaan, ehlel, byaluu ni yum. Uuniig bid taslan zogsooh heregtei, taslah arga ni shuud ene suvgiig shuud tas haah. Uund zarah mungoo eronhii bolovsrold, hudoogiin dotuur bair, bagsh naryn tsalin nemehed zartsuulah.2. Mgl bol tsuuhun hun amtai...Gadaadyn ulsaas hangalttai toogoor tetgeleg, surah bolomj olgoj bna. Zuvhun yapon ruu buten tetgelgeer jild dor hayaj 70-80 oyutan yavuuldag... Busad Amertik, UK, EU, Australia, Oros, Polsh-d tednii zardlaar surah bolomjuud geed toolvol jijig mgl-d buren hangalttai. Deer ni ene toog nemegduuleh talaar huutsulduj, shiidverlej ch bolno. Gants hund (dargyn chadvar muu, bas ugaasaa bayan duud) 50 myangan dollar ugood yavuulsan ni deer uu, esvel teruuugeeree bagsh naryn tsaling nemeed eronhii bolovsroloo saijruulsan ni ergeed adaglaad dotood ediin zasagtaa ch unatstai baih uu?Iimd shine Irgenii Hudulguunii nam maani bolovsrolyn talaar bodlogoo daraah zuilsiig anhaarch todorhoiloosoi gej sanal tavij bna:1. Eronhii bolovsrolyg, mergejlin bolovsrolyg demjih. Uls orny hugjliin tulhuur ni ih deed bish, nariin mergejliin ch bish, erdoo l sain eronhii bolovsrol baidag gedeg ni tuuheer batlagdsan zuil yum. Iimd hurunguu gants neg bayan hund avilgaar damjuulan ureh bish, shuud eronhii bolovsrol ruu oruulah heregtei.2. Bagsh naryn tsaling ers nemj, deed surguuliin tulburiig nemeh bolomjiig olgoh...Unegui, hooson diplomtoi boloh gesen chadvar muu humuusiin, oyutnuudyn hiirhsen davalgaag tas tsohih heregtei. Iim zuiliig hiihguigeer hezee ch deed bolovsrol, er ni bolovsrol sergehgui, ahihgui.Gadaadad surgana gedeg saihan nertei zavhralyg taslan zogsooj, ter mungiig ni eronhii bolovsrold, bagsh naryn tsalin nemehed zarstuulaya.Naidlaa

[serdaram]

99 myangan zaluus bval yasan yum be, goyo too sh dee-bolovson huchnii heregtseendee tushiglej l hediig, yamar mergejleer, yamar surgaltand gedeg bh;-"Bolovsrol ba Innovation" sedviin hureend negen shine sudalgaand eronhii bolovsroldoo tulhuu anhaardag uls ornuud (Pan-Asian countries) imitation-ny nuhtsuliig bii bolgodog, ih deed bolovsroldoo tulhuu anhaardag uls ornuud (USA g.m.) innovation-ny nuhtsuliig burduuldeg gej dugnesen yum bna lee.Ali aliig ni tegsh hogjuuleh bodlogo barih ni zuv bizee, Mongolyn onoodriin tsag ued.-Mongol shig tsoon hun amtai uls oron ulsyn zardlaar gadaadad surch bgaa zaluustaigaa todorhoi hyanalttai bh mechanism burduulj chadahgui bgaa ni hunii erhiig ihed deedelsen, hun amaaraa byalhsan ih l bayan oron met.-Gadagshaa yavuulahdaa ch haashaa, yamar program-d gedgee nariin sudaldaggui. Neg gadaad orond tuslamjiin mayagaar bolomj olgoson yamar ch hamaagui surgaltyn program-d yavuuldag ni gadagshaa yavj helnii zah zuhtai bolson ch mergejliin medleg sultai zaluus beltgegdehed hurch bna. Bugdeeree sain mergejilten boloh batalgaagui ch gargaj bgaa zardal orj bgaa orlogyn tentsel ali hediinee aldagdsan ni bolovsrolyn bodlogodoo radical orchlolt hiih tsag bolsony ilrel.-Za ter aryn haalga. Aryn haalgaar yavaad aihtar bolovsroltoi bolson huniig medehgui. Yamarvaa neg yumand /hund ch, bguullagad ch/ absorptive capacity gej neg yum bdag. Ter ni burdeegui zuild horongo oruulalt hiiseer bgaa yavtsuu dald bodlogo bsaar bgaa ni haramsaltai.gantumur  

[serdaram]

"Gadaadad ulsyn zardlaar neg ch oyutan nemj buu yavuul" gej ers tes tunhaglahyn orond "bolovsroliig demjih olon jileer telegdeh baga huutei zeeliin systemiig nevtruulne". ..gej namynhaa bodlogod oruulah n' deergui yu?(Oron suuts sanhuujuuleh bodlogotoi tun ijil)Negee talaar ...Mongold oyutnuudiig tetgej, demjdeg huviin dorvitoi san odoogoor baihgui esvel yadmag baigaa ene ued yadahdaa gots av'yastai, esvel yaduu ailiin huuhduudiig surgahad ulsaas demjih l heregtei sanagdana.Ulsyn zardlaar gadaadad yavuulsan huuhduud tegseed butsaj irehgui baigaa n' Mongoliig hohiroogood baigaa gej dugneh n' bas l ereesgel. Ted gadaadad sain tsalintai ajild orsnoor shuud bolood shuud busaar Mongold sanhuugiin tom demjleg uzuulseer baih bolno....zevhen tsalin bish,.... management, know-how geed jinhene mergejliin bolovsrol ajil deer l eheldeg shig sanagddag.Mongol maan' urgeljiin yaduu baihgui baih...Tiimees jil ireh bur Mongoldoo butsah tegsegchdiin huv' hemjee yavaandaa ulam ihesne gej bodoj baina.Mongold suraltsaj bolohgui baigaa nariin mergejliin olon mergejiltenguudiig zevhen mengetei ,herengetei n' suralts ....geed orhivol...niigmiin tentsvert bus baidal ulam l daamjrah bizee.sugarragchaa

[serdaram]

Ers ters sanaag zoriud gargasan yum. Odoogiin nuhtsul baidaldaa hamgiin zuv, pragmatik alham ni erdoo l ter yum gej bodoj bna...Humuusiig yamar negen baidlaar gadagshaagaa surguulid yavuulsnaas garah shuud bus ur ugoojiig olnyg duridaj boloh bolovch gargaj bgaa zardal, hurungu, chadal chineendee haritsuulbal yaagad ch balanslahgui bgaa yum.Uug ni chadvarlag, yaduu, bolomjgui humuusiig surgaya gej bgaa, getel nider deeree chadvargui, bayan, bolomjtoi humuus ni yavj taaraad bna...Uuniig zohistoi hyanah, avch yavuulah chadavhi unendee odoogiin tur zasag, darga nart maani yaagaad ch bhgui, goridood ch hereggui gedgiig oilgoj bn. Iimd l tegej demii mungu urj baihaar bagsh naryn tsaling nembel hed dahin sain ur dund hureh bolno.Deer ni deed surguuliudyn tulburiig chuloolj, nemegduuleh bolomj olgoh heregtei. Tulbur bol tuhain surguuliin chinsaa, rating-iig bagtaasan zuil baih yostoi, getel hucheer neg tsegt bariad baihaar chadvarlag bagsh ch bhgui, usuh sonirhol ch bhgui, sain oyutan ch bhgui, iim tugjigdmel baidal orj bgaa yum. Sain oyutand tetgeleg uguh togtoltsoogoo harin hajuugaar ni sain hiih heregtei baih. Odoogoor uuh ch bish, bulchirhai ch bish, tugalyg ni turaahgui, ehiig ni etseehgui, gal manasan, aimhai, archaagui, zorilgogui bodlogo bna l gej oilgono.Tetgeleg gesnees jishee ni Indonesia lav uuriinhoo zardlaar mash olon huniig gadagshaa yavuuldag, gehdee hatuu gereetei, ergej ireed 7 jil ajillana, ugui bol hariutslag huleedeg, ter ni yag heregjdeg, iimd oyutnuud ni yavahdaa l zorilgotoi yavdag yum bna lee..Naidalaa

[serdaram]

Sain baitsgaanuu,Bolovsrol alivaa ulsiin hugjliin tulhuur asuudluudiin neg gedegtei bugd sanal negdeh bizee. "Max chadvar" TBB-iin zahiral Gombo bagshtai manai ulsiin bolovsroliin systemiin talaar yariltsaj bsnaa bi neleed deehne ueiin emaildee bichij bsan. Ter email maani tuhain ued feedback avaagui uchraas bi margaash ni dahin delgeruulj bicheegui orhison boloi, door havsargav.<<Sain baitsgaana uu?Holbooniihoo ajliig niited hurteeltei, uls orniihoo ireeduin tuluu zuild chigluuleh gesen manai niit gishuudiin sanaa zorilgod niitseh bolovuu gej uchigdur negen bagshtai hiisen uulzaltiinhaa talaar bichie.Ene hunii neriig Gomgosuren gedeg buguud, manai Holboonii terguun Tserenbattai hamt Udirdlagiin Akademi-d bagshilj baisan yum bna lee. Odoo bagshiin ajlaa hiihgui bgaa ch Terguunii maani Mongold ireh ued uulzaj, bidnii ajil uils ireeduin negen zugt chiglesen baih tul, hamtran ajillasugai hemeen shiidsen hereg yum bna. Za ingeed unshigch avhai taniig ul chileen "undsen ajil"-daa oriyo.Gombo bagshiin gol sanaa ni manai ulsiin hugjil devshil doroi baigaa asuudal bolovsroliin doroitloos shuud hamaaraltai gesen uzel. /Ene asuudlaar humuus margaldaj baihiig urid ni bi sonsson, unshsan sanagdana./Ene hunii sayahan baiguulj, ulsad burtguulsen "MAKS Chadvar" gedeg TBB ni haraahan uil ajillagaagaa niited zoriulj amjaagui baigaa bolovch hiiheer tuluvlusun zuils ih baigaa ni medegdej baiv. Bid hoyor 3 tsag garui yariltsahad, uls orniihoo odoogiin baigaa uls tur niigmiin, yalanguya bolovsroliin salbariin talaar neleed sudalsan, tsugluulsan materialtai, sonsson "shum"-tai, tedgeert dugnelt hiisen zuiluudiig nad yarij baiv. Er ni ihenhdee bi sonsoj Gombo bagsh maani yariv. Minii haaya neg todruulga, asuult, uuriin sanaa bodloo helehiig es tootsvol, mun mani hunii "Nyamdorj" mayagiin ayalgiig es tootsvol Gombo bagsh maani neleed yaria hun bnaa. Deeh ni manai ene listed Tseveen Gantumur gishuunii helsen, "...Uuniig medeh hamgiin engiin arga bol ooriin oyun uhaanaa zartsuulj buteel hiisen hun terniihee tuhai yarij heleltseh durtai, es tiimees yarianaas daijdag taltai." gesen ug sanaand buuj blaa.Za bas l undsen ajlaasaa hazaisan yavj bna.Za Gombo bagshiin yaria: Odoogiin manai ulsad uil ajillagaa yavuulj bgaa ih deed surguuliig tugsugchid yamarvaa neg mergejleer tugsuhduu, mergeshih yostoi chadvaraa ezemshij chaddagui tugsdug, uuniih ni tuluu oyutnuud surguulia shuuhdeh yostoi. Ene bol uzeh yostoi hicheeliig ni zaahgui tugsguj bgaatai holbootoi. Ene ni manai Bolovsroliin yamnaas mergejliin bagsh hangaltgui, nomiin sandaa mergejliin nomgui, yadahdaa dutuu nomuudaa tataad avchih web-site-gui surguulid mergejliin diplom uguh zuvshuurul uguud bgaa ni zavhral yum. Bolovsroliin huuliig uurchluh heregtei. 10 jiliin surguuliudiig zugeer l gadaadiin surguuliudiig duuraigaad, huuchin uzdeg bsan programiig ni sungaad 11 jil bolgochihson. Sungahdaa buur phizik, khimi, bilologi gedeg 3 hicheeliig negtgeed bailagiin uhaan ch gene uu bolgood. Himiin bagsh phizik zaahgui shuu dee. gadaadiin surguuliud zaah hicheel ni 10 jild bagtahgui, shahahaar chanargui boloh geed l 11 jil bolgoj bgaa shuu dee tegtel. ....Za ingeed tsaash ni manai bolovsroliin systemiin dogoldol, doroitoliig neleed yarilaa.Tegeheer ene systemiig uurchluh Gombo bagshiin sanaa bol uuriin bolovsruulsan huvi huniig chadvarjuulah tuluvluguu, prospect.Uuniigee Gombo bagsh maani neg 2 udaa lekts unshij humuust uuriin bolovsruulsan ene prospectiig taniulaad, daraa ni surgalt yavuulj ih deed surguulid zaahgui bga ter hunii chadvar hugjuuleh zuilsiig ene surgaltaaraa zaah asuudal yum. Ene ni yag yamar concept baihiig mani hunii surgaltaas l harah bolomjtoi bolov uu. Ene surgaltaa 2 sar urgeljluuleheer tuluvluj bgaa buguud, uunii daraa shaviin surgalt hiiheer mun tuluvluj bgaa gene. Ene ni buur tsaash gunzgiiruulen surah sonirholtoi humuusiig gariin shavia bolgoh surgalt. Ene meteer mani hun Mongold jiliin 30-aad myangaaraa tugsdug oyutnuudiin 10% buyu 3000 oyutand yadaj surgalt yavuulah zorilgo tavij bgaa yum bna. /ene toog bi buruu sanasan bj magadgui shuu)/ Ingej l bolovsroliin systemd nuluuluhuus uur arga alga, bidnii huch huregui ni gej helsen dee. Ug ni mani hun deeguur dooguur olon l huntei uulzaj bolovsroliin talaar yarisan yum shig bilee, tegeed diileegui boltoi.Bi ene huniig sanaagaa guitselduulehed tani mash sain plan, beltgel heregtei yum bna daa gej helehed mani hun, yag tiim bi beltgelee bazaah geed l ingeed udaad bna, neg ehelchihvel ene mash tom ajil gej iheehen enthusiastic hariulj bsan. Gol ni odoogiin etseg ehchuud huuhdee surgah gej mash ih hu'sdeg, mungu zardag bolj. Bolovsroliin salbart ergeldej bgaa jiliin 800 say $-iin 150 say-iig ni tur, 50 say-iig ni donoruud, 600 saya-iig ni etseg ehchuud tuldug gesen shuu.Za ingesgeed duusgaya daa. Ta buhnees ene asuudlaar debate hiine gej goridnomManai Holboonoos ednii TBB-tai hamtarch hiij boloh ajluudiin talaar tursun sanaagaa margaash urgeljluulen bichie. Mun martaj sanasan zuil bval nemie, margaash.Ahn, tiim, .."Bolovsrol bol manai ulsiin en terguund hugjuuleh yostoi salbar.. enee teree" gej huulichilj bgaad, manai deed erhmuud bugd huviin surguuli baiguulsan gej bna shuu. TEDNII 70-80% ni huviin surguuli baiguulj uuniihee haldashgui darhan baidliig zavharsan Bolovsroliin huuliaraa hamgaaluulsan bdag gene.>>Hundetgesen, Lha

[serdaram]

sain baitsgaana uu? 2003 ond Yeronhii said N. Enkhbayar "gadaadad surch baigaa 1 mgl oyutan dotoodod surch baigaa 270 oyutnyi too ni zorson baij magadgyi zardlaar surch baigaa" gesen too helj baisan. Bid Sotsi systemyin daraa gadagshaa oyutan gargahaa tyr aznaj baigaad hamgiin anh 1993 onyi namaraas anh udaa olnoor ni 20 garui oyutan Turkey uls ruu ilgeej baisan. Ted barag bygdeeree hamgiin songodog aryin haalganuud baisan. Odoo harin turkey-yig toohoo baigaad tiishee yavj baigaa oyutnuudyin ihenh ni "tseverhen orsoldoon"-oor yavj baina. 1997 onoos Yapon ZG-yin tetgelegeeree oyutnuudaas oorsdoo shalgalt avch olnoor ni yavuulah bolson. Anhnyi pioneruud ni harin ch sain oyutnuud shigshigdej yavj baisan shyy!!ZG-aas mongo tolood Ondor hogjiltei ornuudad oyutan surgaj chadahgyi baigaa. Harin shine namuud, esvel bolovsrold horongo oruulalt hiij bui tom company-uud delhiin jishig surguuliig MGL-d baiguulaach gej hysmeer baina. "15 jiliin omno 50.000 oyutan baisan tednii 15000 ni sain oyutnuud baisan, Odoo 120.000 oyutan baina tednii 15000 ni sain oyutan" gesen yaria baidag. Minii bodloor medleg, medeelel heregtei shijignesen zaluuchuudyin heregtseend tohirson VAKUUM surguuliig baiguulah yumsan. Tegvel bi lav tend bagshilya gej ajlaasaa garaad shalgaltand ni ornoo. Ye yeiin shildeg, sain oyutnuud maani niigmiin shaardlagyig hangaj chadahgyi, onoodoroo l argatsaaj baigaa toriin gegdeh heden ih surguuliudad "ooriigoo shal demii suulgaj" baina sh dee. Solongosyin MIU, Hyree zereg surguuliin hemjeend bolovsrolyin yilchilgee yavuulj chadahgyi l baigaa sh dee. Sain oyutnuudyig ulsyin gedeg nereeree avchihaad saijruulah bish saaruulj baigaad bi huvidaa ih haramsdag yum.Hyndetgesen Daram

[serdaram]

Gadaadad suraltsah gedeg bol bas shuud bolovsrol olood l ireh asuudal bus, ter niigmiin hugjil "civilised" gedeg shat ruu yavah yostoi gedeg uzel niitleg heveeree bgaa bol, ternii "haldvar"-iig bas zuudug taltai bh Bas ergej irsen ni uls orondoo iluu huvi nemer oruulj bna uu, tendee uldsen ni iluu yum hiij bna uu gedgiig sudalgaagaar ilruulj boloh bh l daa.Surgaltiin tulburuu tuluh chadvargui oyutnuud Bankuud bolon mungutei business-iin baiguulaguudiin olz bolj bgaa met. Ene zeeliig hen avah ni oilgomjtoi.TV bolon soninguudaar ene ter bankuud gadaadad suraltsah oyutand surgaltiin tulburiin zeeliig mash hyamd huutei olgono, g.m medeelluud suuliin ued ih sonsogdoh bolloo. Ene bankuud Bolovsroliin yamtai jishee ni yamar neg geree heltsel hiisen bhuu? Jni: Manai banknaas zeel avaad yavj baigaa oyutnuudiig uls orond dutagdaad bgaa, chuhal heregtseetei bgaa, iim iim mergejil, chigleleer suraltsuulie, ergej ireed uls orondoo huvi nemree oruulah batalgaag ni ingej hangaya g.m-eer?Gehdee neeren zeel avsan oyutnuud sain surch magadgui shuu.Bolovsroliin asuudlaar yariltsatsgaaya. Holboonii web-dee heleltsuuleg neesen ch yahav. Web gesnees Holboonii web maani shinechlegdeed belen bolson bgaa, Sainaa, Badral hoyoriin ali neg ni unuu margaashgui servert upload hiichih bh. Data bolon contentiig ni yanzluulsan zaluu maani jaahan design taldaa taaruu gesen uchir, ungu zusiig ni design medremjtei huneer yanzluulah geed USA dahi gishuun Ganbolddoo huselt tavichihsan bgaa. Ajliini zav zaigaaraa yanzalj uguhuur amlasand ni ene dashramd talarhal ilerhiilie. Davhar dashramd helehed Ganboldiin maani hiisen site-uud nad tun dajgui sangadsan tul, site-d ni zochilj amjaagui gishuuded link hurgeye.http://ganbold.com

[serdaram]

- MCC (millenium chalange corp.) mongoliin bolovsroliin salbart horongooruulalt hiij baigaa.- aziin hogjliin banknaas sanhuujiilj baigaa 2016 on hurtel bolovsroliinsalbariig shinechleh yaman deeree batlagdsan. heregjij eheleed 1 jilbolj baigaa baih. /onuud deer aldsan baij magad/edgeer ny yeronhiidoo mergejliin surguuliud ruu (huuchnii TMS)chiglegdsen ted nariig sergeeh yum bilee. mongoloor duuren ediinzasagch, huulich .. geed ihenh ny bolson boloogui bodlogo todorhoilogchmergejiltei oyutanuud baigaa. ajil hiideg ny tsoodood, nariin mergejliinoyutan bur baihgui bolj baigaagaas iim arga hereglej baigaa yum bilee.ene zugeer gej bodoj baigaa.harin tsaashid yah ve gedeg deer 100.000 oyutan gadaadad surgaadhereggui bolov uu. tegsnees ene zardalaaraa 100 mash sain bagsh mongoldavch ireed zaalgaval arai ur duntei baih gej bodoj baina. esvel bagshnaraa gadaadad beldeh heregtei, baigaag ny tatah arga hemjee avahheregtei bolov uu.mon gadaadad oyutan surgadag onoogiin shat damjlagiig oorchloh heregtei.Ih deed surguuliud oorsdiin magister... sain oyutanuudaa yamandhurguuleed tedniig ny tsaash zuuchlah uurgiig ny yam hiivel deer baih.odoonii yam ooroo shalgalt avaad (gol ny duriin oyutan oroltsohbolomjtoi baigaa) huuhdee yavuulj baigaa ny zohimjgui.

[serdaram]

- MCC (millenium chalange corp.) mongoliin b100.000 Student surgah bish 100 mash sain bagsh mongold awchrana gedeg mash zuw. Bi ch bas iim bodoltoi yawdag. Ur uguuj, ur dungiin huwid 100 dahin iluu l baih bolow uu.Naiz nuhud (KTMS-d bagsh), zarim oyutnuudyn asuuj baigaa zuilsiig haraad baihad mongolyn ih deed surguuliudiin surgalt 10 jiliin umnuhuusuu hed dahin muudaj unaltand orson l sanagdaj baigaa shuu. Yalanguya IT gaigui sain bagsh nariin tsalin ni bagadaad company baiguulaad gartsgaasan baisan. KTMS IT-giin 2000 on hurtel mongolyn hamgiin sain ni gej yarigddag baisan. Shildeg sain huuhduud l ordog baisan. Odoo ch "MASH MUU" gej uneleheer bolj dee. Ingej bas hairan sain huuhduudiig mongold "alj" baih yum daa.gh, Badral

[serdaram]

1000ni oytan surgaj irsnees 10 bagsh surgaj iruuleye gedgiig demjij bna. havigui ur uguujtei aih bolno. 10 bagshiin avchirsan medleg oyun mongoldoo ireed geometr progresoor usnu!

[serdaram]

Sain baitsgaana uu? Iim tootsoog bi huvidaa hiideg yum. Bolovsrol - Tavag hoolnyi haritsaa gej nerlej boloh l yum.Onoodor deed bolovsrolyin 1 kredityin dundaj ynelgee 19.000 togrog. /Yer ni bol 17000-23000 togrog baigaa l daa/ Tuhailbal 2 kredit hiceel yzlee gehed 36.000 togrog tolj 48 tsagiin lekts, seminar sonsoh yostoi. Ooroor helbel hicheeliin neg tsagiin ynelgee 750 togrog bolno. Bid iim hyamdhan deed bolovsrol ezemshij baina sh dee. Ih, Deed surguuliud tiimees 1 tanhimd baahan 750 togrog avchrahyin tuld "oyutan"-guud boondood bolovsrolyig ashgiin bolgochihson bolohoor ene deed bolovsrolyin ner hynd unaad baigaa yum.750han togrogiin medleg avdag oyutnuud surgaltyin tolbor nemegdej baina, buuruul gej helehed hetsyy l baigaa yum? Gehdee tedend oor zardluud ih gardag/Canon, shahaanyi nom, unaa, hoolnyi mongo geed/ Ondor bolovsrol Ondor yne 2 hamt yavah yostoi ch chadvartai sain oyutnuudad tor zasag, tom compani-uud horongo oruulalt hiij baih yostoi. 100.000 sain oyutan toryyleh 100 sain bagshtai surguuli baihad bolno.

[serdaram]

Mergejilten beltgeh gedeg buur bagaas n' ehleh.....dund surguuliin duguilan, tusgai hicheel,.... .tusgai mergejliin bolon ih, deed surguuliin laboratori, dadlaga,.... tegeed erdmiin tsol zereg avah surguulalt , tuunii daraahi dadlaga...gesen shat daraalaltai yavdag shig bilee.Bid Mongoldoo al' tuvshind hurtel surgaj chadaj bui ve?....Sain surgah heregslel, surah bichig, dadlaga hiilgeh laboratoriin bolon uildveriin tonog teheeremj, geree hiisen uildver, aj ahuin gazruud ...geh met...Uneheer surgaj chadahgui baigaa mergejliig l gadaadad suraltsuulah heregtei baih l daa. Gehdee golduu ter n' graduate study baij taarah biz.Bagsh gedeg bol surgaltyn zevhen neg heseg n'....getel Mongolchuud "surguul'- bagsh"...gedeg het yavtsuu oilgoltoosoo odoo boltol salaagui baih shig sanagddag.Mongoliin tusgai mergejil, ih deed surguuliin oyutnuud bugd (yalanguya zun) end tend ajil hiij, dadlagajij, ter daguugaa credit avch baih yostoi baital....odoogoor uund oyutnuudiin heden huv' n' hamragdaj baigaa bol....management saitai, orchin ueiin technologi nevtruulj baigaa Mongoliin tseen heden kompaniud, Gadaadyn herenge oruulalttai kompaniud yagaad oyutnuudiig dadlagajuulah, tur ajilluulah zeregt hir anhaarch baigaag medehgui yum.Ug n' al' al' taldaa ashigtai baimaar....Geologi haiguuliin oyutnuud Oyu Tolgoi, Boroo Gold-iin haiguuld oroltsoj l baih uchirtai. IT-iin salbariin oyutnuud Mobicom, Datacom deer dadlagagyn ajil hiij l baih yostoi bus uu?Uuniig uyalduulj, zohitsuulj chadahgui bol....Mongold sain mergejilten beltgene...gej hed ch yariad hereggui baihaa.Jich: ene yarij bui sedev maan' tun sonirholtoi. ..niitiin heleltseh asuudal met....tiimees tsahimurtuu deeree iim masrgaan ernuulsen n' deer baih.Hundetgesen, Chuluun

[serdaram]

sain bagsh nar oruulj ireh bolomjuudiin talaar...- bio-technology geed baigaa.. europ ene terd shashin ene tereesee bolood sudalgaa hiij boldoggui haagdmal baidaltai baisniig zarim aziin ornuud garamgai sain ashiglaad labortori ene teriig ny oruulaad irchihsen. ter chigleleeree hogjood yavchih jisheetei.- vietnamd ongorson jil biluu dee, microsoft (ibm?) nuser tom tsogtsolbor baiguulaad ehelchihsen. outsourcing hiihed chiglegdsen. medeej ted nar bolovson huchnee dotoodoosoo buyu vietnamaasaa avna. ted nariigaa tendee beldene. iim bolomj bas baij l baina. bagsh nar ny medeej gadnii humuus baigaa.......bodvol dahiad olon bolomj baigaa baihaa. hogiig chin tseverleed ogiye gehed ny nadaa heden $ ogohii geed baijiidag darga nar l arai neelttei baival bolomjiin, heregjih magadlaltai sanaa zondoo baina shd ee.barilga barihadaa 100% hujaa "sain" barilgachid bariad baival mongol barilgachid ny hezee, henees yum surch "sain" bolohov.. geh met...

[serdaram]

Naidalmaa and tun zuv sedev hundjee. Heleltsuulegt irsen emailuudiig tun sonirhoj unshlaa. Tovchhondoo Chuluun andtai 100% sanal negdej baina. Yeruusuu 100% iin tetgeleg ugch baihiin (riskee bodoj) orond 100% iin zeel olgood yavuuldag bolvol gej.Mun Serdaram andiin hiisen Mongol dahi credit tsagiin unelgeeg tootsohod ih sonin too garchee.Oyutan baihdaa neg credit tsag, neg lecture-d tulj bui unee bainga bodoj, tuuniihee tuluu ajillaj, hoolniihoo mungund ch ingej haritsuulalt hiideg baij bilee. Ungursun Davaa garigt Shine Mongol ahlah surguuliin huuhduuded yaria hiih uyedee bi yag iim haritsuulalt hiij baisan.Baruund hicheelee taslah arga baihgui ee gej. Yaagaad?ANU-n zarim ih surguuliin neg credit tsagiig 600$ gej uzvel (dundaj angi 4 credit tsag baidag) "Critical thinking" geh met angi ni 2400$ iin tulburtei boloh nee. Uuniigee 7 honogt zuvhun 2 udaa ordog; 3 sar urgeljildeg gej uzvel:2 udaa * 4 doloonog * 3 sar = 24 udaa hicheelledeg.$2400 (hicheeliin tulbur) / 24 (udaa hicheelledeg) = 100$ (neg lektsiin une)Tegeheer undur bolovsrol ezemshij, nasaaraa shinjilgee hiisen buural bagshiin neg lecture-d suuhdaa 100$ orchim tuldug ajee. 100$ iin lektsee hun taslahiig huseh uu?Uuniigee Harvard, Stanford-n tulburuur tootsvol bur ih sonin too garna. Shine Mongol ahlah surguulias MIT-d orson oyutan baidag yum baina. Bi ene talaar, ene surguuliig demjij neg medee bichij bui. Ta bugdteigee huvaaltsana aa.Chuluun andiin yarij bui, huuhdiig ih surguulias bish, bur bagaas ni surgah, humuujuuleh yostoi gedgiig heregjuulj bui hun bol ene surguuliig avch yavj bui EMOS clubiin and Galbadrah bagsh maani yum bilee.Neg asuult baina:Bolovsrol suvag gej TV ees neg nevtruulegt orj sanal bodloo uguhiig huschee. (Lha andaar damjuulj) Oroh esehee sain shiideegui baina.Bodvol USA dahi bolovsroliin systemiin talaar asuuval hariulj boloh baih. Gehdee Mongoliin bolovsroliin system, tuvshing bi uuruu bas sain medehgui baina. Mongoliin bolovsrol 'liberal education" gedgees jaahan angid, neleed tuilshirmal, chuluutei setgeh, biye daasan setgelgeeg demjih talaar 0, mun copyright-iin asuudald hainga handdag baisniig bi dund surguuliinhaa amidralaas sain medne. Odoo harin yamar baigaa bol? Mungu ugch dungee taviuldag asuudal heveeree yu?GH, Sainaa      | The administrator has disabled public write access.serdaramAdminPosts: 484graphKarma: 5     Re:100.000 hyniig gadaadad - 2007/10/23 16:06 sain baitsgaana uu? saihan namarjij baina uu?Critical thinking yneheer sain hicheel. MGL-yin suuri bolovsrolyig iim helberiin hicheeleer bombogdoj baival 100.000 sain oyutan ch bolno.Sainaagiin asuultand hariulahad tiim yum baigaa. copyright-yin tuhai bid Otgochuluugiin mailnees yydeed sanalaa soliltsoj baisan. Ene talaar bi ooriin homepage deeree ch bichsen baigaa. Oyutnuudyin diplom bichilt ch gesen bas l boon asuudal.Mungu ugch dungee taviuldag asuudal heveeree yu? ene asuudal heveeree l baigaa. Gehdee oor olon helber garsan baih. Tuhailbal mongonoos ilyy tanil talyin, bagshiin hyyhed, hamaatan sadan geed zovhon bolovsrolyin systemd ch bish MGL-uudyin setgelgeend baidag zyil. MGL-yin byh salbart hahuuliin iimerhyy olon helber baidag mortloo tyyniig ni zovhon ter salbart ajilladag hymyyst l tulgadag setgelgee. Gaalichid, Emch nar, Bagsh nar, Toriin alban haagchid, ayagyi bol Avilgatai temtseh albanyihan ch hahuuli avdag bolno. uchir ni bid hahuulid handdag ovormots hymyys dee..|

[serdaram]

Hi all,oird ajil gej uneheer ih baina. oegloo pijignej orj ireed huui haai bolj baital oroi 7 bolchihson baih jisheetei hehe.germand ajilladag baihad tsag haraad evsheegeed l unen "tamtai" baidag baij bilee.mongold yag esregeeree baina minii huvid hehe.sayahan MUIS, Plehanoviin surguuliin professoruudiin chuulga uulzaltand suuj, iltgeliig ni sonsson. german professoruudtai haritsuulahad yarih, iltgeh chadvar, undeslel gargah, creativ, visionar ene tal deeree mash ih sul taltai baigaa ni ajiglagdaj baisan.manaihan oengorsniig l yariad shuumjleed baihaa bsih, odoo yag yagaad baigaa yum, ireeduid handlaga yamar baih ve gedeg sedvees toirch bultaad baih setgelgeeg bagsh, oyutnuudiin dund systemteigeer tugeesen sanagdsan (horlontoi ch yum shig sanagdsan shuu hehe.)sain sudalgaa hiideg hun oclhih geed toegsoj baigaa oyutnuudiig nileen shuurdej uzlee, boloogui. yer ni mongolyn ih deed surguuliudyn chanar ni ers muudjee gesen setgegdel toerj baiv.nomyg ni suraagaui yum gehed nomhoniig ni suraad yumand unench shudarga handana gedeg yum ch bas alga boljee geheer uye tsoongui garch baiv.odoo huuhed aryn haalgaar oruulna, meongoor sain dun avahuuldag yariuldag togtoltsoo yag heveeree. hen sain chadan ter sergelen. tegsen atlaa bugd l ene mongol chini bolohoo baichihlaa geed baih yum.gol shaltgaan ni bugd systemteigeer ooeroo ooersdiigoo huurch baigaa baihgui. ali ch niigemd chadaltai ni chadalguigees shudargaar yalgarch baih yostoi (business, ssport, urlagyn buh salbart). ene shuultuur, hemjuur togtoodog bolovsrolyn baiguullaga maani dampuurchee.odoo nuguu sergelen bagsh maani gurildaj tugssun taaruuhaan emchiinhee gart buruu onsoh taviulaad eruul mendeeree, esvel buruu chadalgui shuugcheer shuulgeh, yosgui setguulcheer sonind bichigdeh zereg ooeriinhoo garaar oesgoson ("bolovsruulsan" ) buteegdhuunii zoliso bolj bolhoor idneemtei emgeneltei togtoltsoo burdchihsen baina shoo.bugd l neg sergelen humuus, yaridag yariuldag, argaldag, amjuuldag tegsen moertloo niigem ni neg iimerhuu baina gedeg manai bolovsrolyn system shuultuuriin uurgee guitsetgej chadahgui baigaagiin shinj. sain zuraach hun zah deer zogsoj baina. sain shulegch hun tsagdaa hiij baina. sain tsagdaa hun yamand orchuulagch hiij baina ch gedeg yum uu.Otgochuluu

[maidar]

bagshaa tanitai sanal 1 bnaaa 100.000 oyutan surgaj bsan door 10 bagsh suragiy gdg sanal tani geometr progresoor osno gdg ug chn ikh taalaglaa bagshaaa

[serdaram]

harin tiimee. Buhel buten INSTITUTION bolj irne sh dee. KTMC-d 10 shijignesen bagsh hicheel orood bugdiig ni hiine geed tosooldoo. 4 jiliin daraa mash sain butgeedhuunuud garna sh dee.
 MADE IN CSMS gesen.