MNTV -geer "Hamtdaa talk show" gej neg nevtruuleg yavsny toegsgoltei taaraldlaa. Heden huuhduudtei Han uul deed surguuliin zahiral Demberel yariltsaj baina. Oyuun uhaany hoegjil, bolovsrolyn tuhai l yum shig baina. Bi dundaas ni uzsen bolohoor yag sedeviig ni medsengui. Tend yarigdsan yumnaas sonirhol tatsan zarim yumsaas ni jaahan huvaaltsaya: ***Delhiin hamgiin shildeg surguuliud bol Kembridjiin ih surguuli, Harvardyn ih surguuli, Massachusetsiin ih surguuli 3 l yum daa gelee. ***1000 huuhed toerohod 4 ni 130 - aas deesh IQ-tei (Aguu amitad), 4 ni 70 - aas doosh IQ - tei (oyuuny homsdoltonduud), busad ni 70-130 gesen IQ -tei, dundaj ni 100 baidag gelee. ***Neg huuhed asuuv: Delhiin hamgiin oendor IQ-tei ulsuudynh hed baidag bol gej. D hariulj baina: Delhiid hamgiin oendor IQ-tei 100-aad huen baidag. 200-aas deesh IQ-tei. Huen toerolhton huleen zoevshoorchihson. Hamgiin oendor IQ-tei ni germany Iogann Volfgang Gyote gene. 210 Gev uu dee. Lionarda Da Vinchi-giinh 205 baidag gene. Chinggis haanyh 204 baidag gene. Ter zuugiin 40 havid ni yavdag gene. Deereesee yuu, doroosoo yuu gedgiig ni sain togtoosongui shig baina. ***Mongolchuud bol uhaantai ard tumen gene. Uunii shaltgaan ni gazar nutag geh metdee baigaa gene. Jishee ni mongol ulsyn baidag hoit oergorgiin 45-55 gradus /za ene toonuudyg buruu togtoochih shig bolson. Todotgoh shaardlagatai/ bol seruun bues. Ene busiin ontslog bol huenii tarhi hamgiin sain ajilladag eko orchin ni gev (hooerhii muu haruud ogt tolgoi ni ajilladaggui bused toerj dee, huvi tavilaan gej). ***Delhiin tarhi sudlaachid ter ontsgoi huemuusiin tarhiig sudalsan baidag gene. Jishee ni Gitleriin uyiin germany tarhi sudlaach Foks /neriig hazgai togtooson baij magad, gehdee uuntei tun toestei, bogonohon, o-tei ner helsen. Barag mon ch baih magad/ gedeg erdemten 1930-aad ond Leninii tarhiig sudalsan baidag gene. Ter huen helsen baidag gene. Utgyg ni bagtsaagaar heley: Herev 21-r zuund delhii soenochihdoggui l yum bol Mongolchuud oyuun uhaanaar tsoilj 1-rt garch ireh ni gartsaagui gej helsen baidag gev. Buer ene erdemten helsen baigaa geed neriig ni 2-3 dahin helev. Haanaas ter uuniig medev gevel ter orosod avaachij tsaazalsan Amar, Genden ene terii chini tarhi baigaa tusgai hamgaalaltad gev. Tuunii taamag l baih l daa. ***Za tegeed Mongolyn bolovsrolyn sistemiin sogog, baruuny bolovsrolyn ontslog ene tertei holbootoi ih sonin yums yarisan. Sonsood suuhad unen gaihaltai sonin yum yarij bailaa. Huuhduudiig bol buer jaahnaas ni des daraatai hoegjuuleed tsooerhoi bolgoh nomnuudyg ch tsuvral tsuvralaar ni belen bolgochihoj. Ehnii tsuvral ni IQ-g hoegjuuleh, Daraagiin tsuvral setgelgeeg hogjuuleh, daraagiin tsuvral ni yaana gev dee, martaj. ***Aa tiim, neg huuhed asuuv: Tanyg IQ-giin asuudal ruu orohod yuu noeloolson be, amidrald chini yaaj noeloolson be gej. D hariulj baina:Namaig 9-r angid baihad neg nastai bagsh helsen yum. Chi odoo hicheeld suuj bolohgui shuue. Chamd gantshan zorilgo baih yostoi. Chi ulsyn matematikiin olimpiadad ochood turuuleteh. Harin ter nom ene teree ooeroo olno shuue. Ooeroo beld gesen gene. Tegeed l ter dund surguuliin hicheeliig olimpiadad beldengee biyee daaj hiideg bolson. Ulsad ter olimpiadad ni ochood turuulchihsen. Ooeroor helbel huen itgel oegootohoor oyuun zuurmeglej baisan oyuun uhaanyg shudenz zuraad asaah met bolj baigaa hereg. Amidrald yaaj noeloolson be gevel: Amidrald yamar ch huend noehtsol tohioldson tend zaaval neg och, gerel gegeetei yum baidag, tuuniig l yamagt olj harj chaddag bolson. Huen chini horvood yoer ni gerel gegee harah l gej irdeg baihgui yuu. Oergos tuueh gej bish gev. ***Neg huuhed asuuv, haruud hamgiin baga IQ-tei, gehdee urlag, sportod ih amjilt gargadag gedeg gej. Hariulj baina:Odoogoor tsoorhoi uhaantai har garaagui. Urlagt ted yamar amjilt gargasan yum. Jinhene urlagt ted amjilt gargaagui. Ter hip hop ene teriig chini urlag gedeggui yum. Shuugian tarigch, uimuulegch gedeg yum. Sportod ted amjilt gargasan baij bolno. Gehdee tend tolgoi oroltsohgui baina. Gar hoel ene ter l oroltsoj baina. Jishee ni ter hoel boembog geed neg yum toglood tolgoigooroo boembog moergoj baina. Tolgoi chini moergohod zoriulagdsan erhten yum uu. Bi l lav huuhdee hoel boembog toglood delhiin avarga bolootohoyo gevel bitgii demii yum yari l gene. Bayachuud huuhduudiinhee tolgoigoor boembog moerguulj baina uu, ta nar har gev. He he ehe He . . .***Neg huuhed asuuv: Heden yanzyn setgelgee baidag yum be gej: D hariulj baina. 4 Yanzyn. Huend . . . setgelgee 10 huvi, . . . setgelgee 20 huvi, . . . setgelgee 30 huvi, . . . setgelgee 40 huvi baih yostoi. Mongolchuudad ter ehnii 10-tai ni baigaa, daraagiin 20 huvitaigaas 10 huvi ni baigaa, daraagiinhuud bolovsrolyn sistemiin sogogoos bolood baihgui. Tegeheer manai bolovsrolyn sistem 100 huvi baih yostoi yumnaas doengoj 20 huviig ni l hoegjuulj baigaa gej yariv. * * *Bi yamagt boddog yum: Mongolchuud ihenhdee toelovshil ni zoev tavigdaagui l baidag bolohoos hamgiin sain gentei, delhiin hamgiin uhaantai huemuus gej. Minii bodol zoev baijee. He he. Ingeed bodohod ch bas zugeer l baina shuue. Hamgiin gol ni unen gej bodoj baina . *** Etsest ni helehed noehor professor Demberel bol Mongolyn baharhal bolson humuusiin neg yaah argagui moen yum aa. Gaihamshigtai hevtruuleg. MNTV-gees asuugaad bichleg ni baival hudaldaj avch huuhded uzuuley gej bodoj baina. Hoish tavij baigaad oengoroochihgui bol Ooe tiim bas, IQ-gee yaaj shalgaj boloh ve gesend: D hariulj baina. ww. . .....mn gesen site baigaa. Tend . . . test baigaa. 100 gaad myangan huen (bas l buruu togtooson baihaa daa, IQ-gee shalgaj uzehees butsahgui huen tiim olon baidag yumaa gehed ter site-iig meddeg huen tiim olon baij chadmaargui) IQ-gee shalgasan baina bilee gej hellee. Bi ter site-iin neriig togtoosongui. Meddeg huen baival huvaaltsval zugeer l baina. Tegvel huend medegdelgui nuutsaar ooersdiinhiigoo IQ semhen uzchihgui yuu. He he. Ter ooer hel deer baigaa yumnuudaar IQ shalgahad ch zoev garahgui shuu dee. Hel ni ooeroos gadna setgehui, oesoj toerson orchin ahui ni shal ooer yum chini.
