Sonirholtoi SAAK lekts. Daan ch urt shyy So sorry - 2007/01/16 18:09 sain baitsgaana uu? HAMGIIN SAIN NUUTS ALBA-tai uls yamar uls ve? Hogjloosoo shaltgaalaad USA, Russian, Germany geed ta nar daraalluulan heleh gej baina uu? Ygyi yum baina. Hogjiltei, hynii erhiig deedeldeg, Niitiin erh ashigiig 1-rt tavidag geed olon sul taluud TEDNIIG MOVIE DEER gardag shig ni HYCHTEI, AVHAALJTAI, SUPERMEN bailgaj chaddagyi yum baina. Odoo hyrtel Ben Laden "hanshaa osgood" l baidag.... Izrailchuud onoodor NUUTS ALBA ni delhiid 1-rt baidag bolovch "Bylgiin erh ashigaas HUVI hyniih anhdagch" gedeg Eejyydiinhee surguuliar bas l olnyi toloo yavj Terrorizmtoi baildaj chaddaggyi. Ted zovhon Delhiin hamgiin aimaar Intitutchlagdsan Terrorizmtoi an mana yzdeg. 1996 ond Rabiniig Palestinchyyd bish Izrailuud oorsdoo nuhsan shyy dee. Izrailchuud hervee Americ-chuud shig Ben Laden-yig hootsoldson bol ali hediin nuhchihsan baigaa gej sonin deer bichsen ni orgyi zyil bish bololtoi. Tegeheer NUUTS ALBA gedeg bol mash jijig talbai, bogino tsag hugatsaand l yheh sehehee yzej chadvarjdag bololtoi. Terend ni Ediin zasag bus YZEL SURTAL hamgiin ih heregtei baidag yum baina. Ingeheer Solongoschuud ene talaar bas aimaar baihaa. Shiri kinog garahad Bukanuud ineesen gedeg. Agent -007-giin shine huvilbar garch Hally Berry toglohod ted magadgyi byr ih ineesen baih. BUKAN-yi nuuts alba gej yuu ve? 1946 onii 3 sard ter ued barag bauguulagdaagui baisan Hoid Solongos ulsiin niislel Pheniyan hotnoo 1919 onii japanii esreg boslogiin oig urgen delger temdegjel bailaa. Zuvlelt mayagaar inderiin umnuur ajilchid tariachid uuhia hashgaran jagsan ungerseer. Inder deer Hoid solongosiin deed komandlagch, ZHU iin armiin ahmad, partizanii dainii tolgoilogch 33 nastai Kim Ir Sen bolon zuvleltiin generaluud zogsoj baiv. Genet jagsagchid dundaas inder luu granat nisej irsen bolovch haruuliin delsegch Novichenko shuuren bairj avsanaar granat gart ni delberen, Novichenko garaa aldsan ch darga ｎａｒａａｓ hen ni ch gemtej sharhadsangui. Suuliin ued ene talaar olon yum bichigden KGb ene haldlagiig albaar zohion baiguulsan geh zereg yaria garsan ch Umned Solongost ene tero ajilagaag umneduud zohion baiguulsan gesen barim t oldson yum. Kim Ir Seniig huneeh gesen ene butelgui orldlogiig Umned Solongosiin zasgiin gazraas ilgeesen tusgai otryad hiisen ba zorilgo ni kommunist udirdagchdiig ustgah yavdal baiv. Kim Ir Senees gadna hed heden tom udirdagchidiin ami nasiig huneeh ajilagaa umneduud ter ued zohion baiguuljee. Ene haldlaga odoo boltol urgeljilj baigaa 2 solongosiin hoorndhi tero dainii ehlel bolson yum. Anhnii sumiig umneduud tavisan ch udalgui tero dainii davamgailagch ni hoiduud bolj ehelsen yum. 1950-1953 onii Solongosiin dain hurtel Phenyan tero ajilagaa neg ih yavuulaad baisangui. Ter ued Umned Solongost huchtei kommunist nuuts baiguulaga ajillan, hoiduudaas tuslamj avj baiv. Ted partizanii dain hiin, horlon suitgeh ajilagaa yavuulj baisan ch gol zorilgo ni gazar nutag ezleh tendee behjin, hyatad mayagiin duurguud baiguula! h yavdal baiv. Gevch solongosiin dain duussanii daraa baidal uurchlegdev. Umneded baisan kommunist baiguulaguud daragdan, arvaad jil hirtei 2 ulsiin hoornd hiliin murgeldeeniig es tootsvol yamar neg tom baildaan bolsongui. 2 koreagiin hoorndhi baidal hurtsadsan ni jaraad onii dunduur ue yum. Uund hed heden shaltgaan bii. Negdugeert- Ardchilsan solongos ZHU iin hoorond zurchil garj ehelsen. Ter ueiin Ardchilsan korea Bolgar, Mongol metiin ZHU iin togloomiin huuheldei, ug duulgavartai holbooton baigaagui. Phenyan Moskva Beejingiin hoorond guin hen henees ni ih tuslamj avahiig bodoj, gehdee henees ch ul hamaaraltai baih bodlogo yavuulj baiv. Tuundee ch hurj baisan yum. Ene ueees ehlen Hoiduud umnedtei ih shiruun handah bolj ehelsen. Zuvleltiin diplomatuud Hoid Koread nuleetei baih uedee ted Kim Ir Seniig dain uusgeh ayultai alhamaas holduulj chadaj baisan bol 1963 onoos hoish tiim nulee baihgui bolson. Kim Ir Sen baidliig hurtsatgah ud! een hatlaga hiih ni ashigtai gej uzej baiv. Ter ued Vietnam gesen saihan belen jishee baiv. Vietnamiin partizanuud daitsaar Saigon dahi Amerikiin deglemiig unagaaj chadsan yum. Ene buhniig harj baisan Kim Ir Sen vietnamiin dainii huulbariig Koread hiiheer shiidjee. Tuunii sanaand ehleed Umneded zambaraagui baidal uusgen, partizanii dain ehluulj, daraa ni Hoidiin armiin tuslamjtaigaar umned nutgaa amerikiin hargisuudaas chuleelne gesen tulevlegee baiv. Ingeed Umned ruu ilgeeh tusgai otryad beltgej ehellee. 124 Cr salaa hemeen aldarshsan tusgai hesegt jinhene elit daichid suraltsan, shuud armiin komandlagchid zahiragdaj baiv. 1968 onii 1 sariin 5 nd ene salaanii 31 daichin nuuts daalgavar bieluuleheer tomilogdloo. Tednii zorilgo Seuld nevterj, Umned Solongosiin erumhiilegchiin ordniig ezlen, erunhiilegch Pak Cjon Higiin tolgoig ogtolj, taaraldsan humuusee ustgah yavdal baiv. 1 sariin 18 nii shune umned So-giin armiin huvtsas ums! sen otyrayd hil davan daalgavraa bieluul;eheer odloo. Uder ni uuland nuugdan, shune ni Seuliig zorisoor. 19 nii uder tusgai otryad modchidtoi taaraldan barigdaj orhih ni ter. Gevch modchidiig dor ni barij avsan Hoid Koreagiin kommandosuud het enerengui urevch setgel gargan modchidiig hend ch helehgui gesen amiig ni avaad sullaj orhison baina. Ene ni mash tom aldaa boljee. Modchid tsagdaad oi dotor Hoid koreagiin tom otryad garj irsen talaar medeelseneer armi belen baidald orj, chuhal obiektuudiin haruul hamgaalaltiig saijruulav. Ene talaar sejig avaagui tusgaigiihan 21 nd Seuld orj irev. Umnediin armiin huvtsas umssen tul hen negend barigdahaas ailgui il todoor erunhiilegchiin ordniig zuglelee. Oroin 10 tsagiin ued erunhiilegchiin ordnoos 800 metr zaitai tsagdaagiihan tedniig zogsooj bichig barimt shalgav. Hoidiin tusgaigiihniig huleej baisan tsagdaa nar tedniig meden buugaa gargahiig zavdaj baih hoorond hoiduud ehleen gal neej baildaan eheleh ni ter. Hoidiin tusgaigiihan barag bugdeer gazar deeree aluulj, hedhen hun zugtaj chadsan ch iheneh ni barigdah bolohooroo amia horlon uhetsgeej baiv. Gantshan kommandosiig amidaar barisan ni odoo Seuld amidarj baigaa gene. Niit 31 tusgaigiihnaas 28 ni alagdan 1 ni barigdaj, 2 ni suraggui alga boljee. (suraggui alga bologch hoyopriin neg ni hoid sod butsan ochij, daraa ni general bolson) Umneduud 68 hunee aluulj, 66 hun sharhadsan ih hohirol uzsen bna. Hoid Soguud ene haldlagiig zohion baiguulsan gedgee huleen zuvsheereegui bugeed nutgiin partizanuud hiisen baih gesen tailbar ugjee. Heden jiliin daraa Kim Ir Sen Pak erunhiilegchiin tuleelgchtei uulzahdaa haldlaga hiisnee zuvsheerch aldaa baisan gedgee ch huleejee. Uunii hariud umneduud hiliin oiroltsoohi hoidiin obiektuud ruu hed heden dovtolgoo zohion baiguulsan baina. Umnediin tusgaigiihan phenyan ruu nevtren Kim Ir Seniig ustgah tulevlegee bolovsruulsan ! ch butehgui ene tulevlegeegee zogsooson ajee。Hoiduud harin uil ajilaa ulam erchimjuulaseer. 1968 onii 10 sard 100 orchim tusgaigiihan hil nevtrev. Tednii zorilgo ni kommunist surtal uhuulaga yavuulj, partizanii dain degdeeh baiv. Gevch ene udaad ch iheneh ni barigdan aluulj, bas l amjilt olsongui. Amidral ni baga bagaar deerdej baisan umnediin tariachid tedniig tsagdaagiihand barij ugej baiv. Kim Ir Seniii temdeg hucheer taraaj, hargis shiruun avirlaj baisan hoidiihniig demjih hun oldsongui. Jaraad onii suulees Hoiduud Amerikiin esreg hudelj ehlev. 1968 onii 1 sariin 23 nd Amerikiin usan ongotsiig saatuulan ekipajiig ni jil hirtei horijee. Tedniig sulalsniihaa daraa 1969 onii 4 sard amerikiin onotsiig unagaasan ene ued Umneded kommunist nuuts baiguulaga baiguulah hudelgeen idevhtei urnej baiv. Dalaad onii eheer hoiduud Umneded huvisgal gargah gedeg bodol ni butehgui ni gedgiig baga bagaar oilgoj ehlev. Umneduudiin aj amidr! al deeshlen ard tumen zasgiin gazriihaa esreg bosoh ni bieleshgui zuil bolood baiv. Dalaad onii eheer Kim Ir Sen umnedruu haldahaa zogsooj, 1972 ond Seultai hariltsan huch heregehgui baih geree baiguuljee. Gevch geree hooson tsaasaar ulden, hoiduud huuchin zangaa taviagui baigaa ni udahgui medegdsen yum. 1974 onii 8 sariin 15 nd Seuld japanaas chuleelegdsenii oin kontsert bolj baihad , erunhiilegchiin ami nasand haldah oroldlogo garlaa. Azaar erunhiilegch onogdoogui ch ehner ni hund sharhadan, duuchin huuhen aluulav. Ehner ch suuld ni nas barsan baina. Buudsan terorist ni japan dahi hoid solongosiin holboonii idevhten Mun Se gwan baiv. Tuuniig hoidiihon erunhiilegchiig aluulahaar Tokyogoos ilgeesen baiv. 1980 ond tsergiin ergelteer Umned solongost Chon du Hwan gesen shine erunhiil;egch garj irlee. Uuniig eserguutsen ard tumne jagsaal tsuglaan hiin tsagdaagiihantai murgeldej ehelv. Jagsagchdiin dund kommunist loozon barisan h! un baihgui baisan ch hoiduud odoo l umneded boslogo garah nuhtsel burdlee gej uzsen boltoi. Ted erunhiiilegchiig ustgaval huvisgal garah ni zailshgui gej ch tootsoolson baij boloh. Shine erunhiilegchiig ted Birmiin Rangund huneeheer tulevlev. 1983 onii 10 sard Chon erunhiilegch Birmd ajliin ailchlal hiih yostoi bailaa. Tusgaigiin 3 ofitser hoid sogiin usan ongotsoor Birmd nevtren, Ardchilsam sogiihoo elchin deer bairlav. Tednii tulevlegee engiin zorigtoi bailaa. Ted Birmiig undeslegch Aung sanagiin bunhand delbereh tuheereml barluulah yostoi baiv. Turiin terguunuud zaaval ene bunhang uzej sonirhdogiig sudalsan ni medeej. Chon Du Hwan bunhand oroh ter agshind alsiin udirdlagaar delbeleh tulevlegeetei baijee. Hungii hooson bunhand bumbeg tavih ch amarhan butej, 10 sariin 9 gehed buh yum belen bolson baiv. Bunhand tsetseg ugeh yoslol ehelsen ch erunhiilegch uuree baga zereg hotsorjee. Bunhanii derged yu bolj baigaag hoidiin tusga! igiin hoshuuch Chin Mo nuuts gazraas harj baisniig hen ch medsengui. Hoshuuch uuree ch erunhiilegch hotsorj baigaag gadarlasangui. Tiimees ch bunhanii derged umned solongosiin elchingiin mashin irj zogsohod Chin Mo erunhiilegch irlee gej bodon tovchoo darjee. Mash tom delberelt bolj, 21 hun ami uregden, 46 hun sharhaddsanii dotor Umned solongosiin gadaad yavdliin yamnii said terguutei umnediin 3 said nas barsan baina.. terogiin daraa tusgaigiihan zugtahiig oroldson bolovch heden udriin daraa barigdan shuuhed ochson baina. Medeej Hoid sogiin zasgiin gazae zohion baiguulsan gedgee huleen zuvsheersengui. 1988 onii Seuliin olimp oirtohiin hireer Hoiduud ch terogoo ulam ih bodoj baiv. Seul ene olimpiig Umned solongosiin ediin zasgiin usrelt hugjliig magtan duulsan olimp bolgohoor zehej baisan ni hoiduudiin durguig hurgesen ni oilgomjoti. Ene ued 2 solongosiin amidraliin tuvshnii yalgaa mash ih bolson baiv. Olimpiig zogsooj chadahgui y! umaa gehed yadaj ireh zochdiin toog tsuuleh. Tiim zorilgotoi bailaa hoiduud. Uuniigee bieluuleh arga ch amarhan baiv. Umnediin Kal kompanii ongotsond hed heden udaa tero hiihed l gadaadiihan irehee bolino. 1987 onii 10 sariin 7 nd hoidiin 2 tusgai tagnuul ongots delbeleh daalgavar avav. Kim jon Ir uure ugsen geh ene tushaaliig ted ner turtei bieluulj, 1987 onii 11 sariin 29 nd Umned solongoiin suudliin ongots ayuliin dohio ugej chadalgui dalaid unan 115 hun nas nugchiv. Ongots alga bolsonoos heden tsagiin daraa bahreinii police japan pasporttoi etseg ohin 2 iig sejiglen murdsen baina. Ted unasan ongotsond bagdaadaas suun, Abu Dabid buuj, tendeesee bahrein nissen baiv. Japanii tsagdaagiin gazarluu yarij uzvees ted japan hun bish huuramch pasporttoi gedeg ni notlogdov. Ingeed etseg ohin 2 iig barivchlahad estg ni hor uun uhej, ohin amidaar barigdlaa. Heseg guriisnii etsest ohin unenee huleej, japan hun bish hoid solongos gedgee yarin, ongotson dotor tranzistr dotor bumbeg hiin uldeesnee huleesen bna. Harin suuliin ued Hoiduud haritsangui chimeegui baina. Ene ni medeej hereg Umneded huvisgal hiine gedeg butehgui gedgee oigosnoos gadna Umneded baidal hetsuu bolbol uurseded ni ch hohiroltoi bolohiig oilgoj ehlsenees ter baih. Hoiduud odoo ediin zasgiin hund baidald baigaa ba Umneduud tedend ih hemjeenii tuslamj uzuulj baigaa bilee. Gehde ene baidal hir udaan urgejlehiig hen ch medehgui. Odoo hurtel hoidiin tusgaigiihan tsagaa huleen beltgelee hiiseer l baigaa.
